Asiaa seuraavana Tietoon perustuvia mielipiteitä

NÄIN ILMASTONMUUTOKSELLA PELOTELLAAN

Tänään 22.5.2019 Helsingin Sanomat julkaisi jutun "Merenpinta saattaa nousta paljon enemmän kuin on arvioitu, ja jopa 200 miljoonaa ihmistä voi joutua pakenemaan".

Alaotsikko kuuluu "Jopa 200 miljoonaa ihmistä voi joutua pakenemaan kodeistaan vuosisadan loppuun mennessä, jos merenpinta nousisi kaksi metriä. Todennäköisyys siihen on tutkijoiden mukaan noin viisi prosenttia."

Ja jutun alkupuolella viitataan tutkimukseen: "Uuden tutkimuksen perusteella nousu voisi enimmillään olla jopa yli kaksi metriä. Se voisi johtaa satojen miljoonien ihmisten pakenemiseen asuinsijoiltaan."

Jutun lopussa naula senkataan upoksiin lukijan mieleen: "Viiden prosentin todennäköisyys on vakava riski."

Useimmille riittää kun sanotaan, että tutkijat. Ilmastonmuutos on paha juttu, merenpinnan nousu vielä pahempi. Aniharva alkaa penkoa, mitä jutun takana oikeasti on, ja mitä se merkitsee.

NÄIN LUKIJOIDEN USKOA ILMASTONMUUTOKSEEN LUJITETAAN JA PELKOA SEURAUKSIA KOHTAAN LISÄTÄÄN. SE ON JUTUN TARKOITUS.

Oleellinen kysymys on, että mitä sellaista uutta tutkimustietoa asiasta on, että jutun sanoma olisi perusteltu?

Osoittautui, ettei mitään.

Jutun pohjana oleva artikkeli "Ice sheet contributions to future sea-level rise from structured expert judgment" perustuu niin sanottuun SEJ eli Structured Expert Judgment -harjoitukseen, vapaasti kääntäen "Jäsenneltyyn asiantuntija-arvioon".

SEJ:n idea on, että ensin arvioidaan tilastollisesti, kuinka hyviä valitut asiantuntijat ovat arvioimaan / ennustamaan käsillä olevaa asiaa, tässä tapauksessa jäätikoiden ja jääpeitteiden käyttäytymistä (kalibrointi). Arvion perusteella joukosta tunnistetaan "parhaat" asiantuntijat, jotka vaikuttavat lopputulokseen asiantuntijan "hyvyyden" mukaisella painoarvolla.

Pohja-artikkelissa käsiteltävä ongelma oli, paljonko meren pinta nousee niissä kahdessa tilanteessa, joissa IPCC:n viidennen raportin joko optimistisin tai pessimistisin kasvihuonekaasuista johtuva lämmitysvaikutus (forcing) toteutuu (RCP 2.6 tai RCP 8.5). Näistä taas IPCC:n raportin mukaan seuraa tietyt todennäköisyysjakaumat maanpinnan keskilämpötilan nousulle.

Asiantuntijoilta pyydettiin arvioimaan merenpinnan nousun määrän todennäköisyysjakauma seuraavasti:

5 % arvo: todennäköisyys, että nousu (tai lasku) on tätä arvoa alempi, on 5 %.
50 % arvo: todennäköisyys, että nousu (tai lasku) on on tämän arvon ala- tai yläpuolella, on 50 %.
95 % arvo: todennäköisyys, että nousu (tai lasku) on 5 % arvon ja tämän arvon välillä, on 90 % (95 % - 5 %), ja vastaavasti, todennäköisyys, että nousu (tai lasku) on yli tämän arvon, on 5 %.

Painotetun yhteenvedon tuloksesta oli sitten laadittu populistinen lausunto ja lehtijuttu, että merenpinnan nousun yli kahdella metrillä vuoteen 2100 mennessä todennäköisyys on 5 %.

Ei ole.

KRITIIKKIÄ:

  1. Kyseessä ei ole tutkimus. Raportti ei sisällä yhtään bittiä uutta informaatiota itse arvioitavasta ilmiöstä. Kyse on asiantuntijoiden antamista arvioista teoreettiseen tilanteeseen muutaman tunnin aikana.
     
  2. Asiantuntijoiden "hyvyyttä" arvioitiin, eli kalibrointi suoritettiin kysymyksillä, jotka eivät mitanneet asiantuntijoiden toteutunutta kykyä arvioida / ennustaa meren pinnan nousua. Tämä edellyttäisi asiantuntijalta pitkää todennettavissa oleva ennustehistoriaa, jota kellään ei ole.

    Kalibrointikysymykset mittasivat lähinnä valittujen henkilöiden perehtyneisyyttä jääntutkimusalan käsitteistöön ja kirjallisuuteen, ja kykyyn vastata sieltä poimittuihin detaljikysymyksiin. Materiaali löytyy täältä.
     
  3. Uutisoitu 5 % todennäköisyys 2 metrin merenpinnan nousulle perustui ICPP:n RCP 8.5 -polkuun ja sen aiheuttamiin lämpötilan nousuihin. Kaikkiin RCP-polkuihin liittyy lukuisia suuria epävarmuuksia:
    1. Kasvihuonekaasujen ilmakehään kertymisen vauhtiin ja määriin liittyy suuria epävarmuuksia.
    2. Kasvihuonekaasujen, erityisesti C02:n todellinen lämmitysvaikutus (forcing) on kiistanalainen.
    3. RCP -polkujen vaikutusta maanpinnan keskilämpötiloihin ei oikeasti tunneta, koska lämpötila-arviot perustuvat siihen, että RCP -polku on ICPP:n ilmastomallien lähtötieto, ja vasta mallit tuottavat arvioita lämpötilasta.

      IPCC:n ilmastomallit taas eivät ole alkuunkaan kyenneet ennustamaan toteutunutta lämpötilan kehitystä (joka sekin on kiistanalainen).

      Siten mistään RCP-polusta ei todellisuudessa pystytä sanomaan millään todennäköisyydellä, millaiseksi lämpötila kehittyy.

LOPPUTULEMA:

Juttu ja sen taustalla oleva artikkeli eivät tuottaneet mitään informaatiota merenpinnan erisuuruisten nousujen todennäköisyyksistä. Harjoituksella selvitettiin ainoastaan asiantuntijoiden arvioita asiasta tietyllä menetelmällä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Kiinassa on 600 miljoonaa ihmistä muuttanut viimeisen 20 vuoden aikana hyvinkin kauaksi kotimaisemistaan.

Patojakin osataan rakentaa. Hollannissa 50% maapinta-alasta on merenpinnan alapuolella. Patorakennelmia on yli 10 000 km. Ja se on saatu aikaan 20-30 vuoden aikana.

No hätä.

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Niinhän he yrittävät pelotella meitä. Itse en viitsinyt edes lukea koko juttua, sillä HS:n suhtautuminen nk. ilmastonmuutokseen on minulle jo aivan riittävän tuttua. Samoin kun Hesarin juttujen yhteydet tosiasioihin, jotka ovat hatarammat kuin useimmissa tieteistarinoissa. Hesarin arvo viihteenä on myös huonompi.

Turha lukea tekaistuja kauhutarinoita, jotka eivät edes kelpaa viihteeksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset